Tunneäly osana elämääni

Tunneälyn käyttö vaatii perustakseen jatkuvaa, rehellistä ja avointa itsetutkistelua; mitä minä milloinkin tunnen, ja mitkä tunteet saavat minut toimimaan jollakin tietyllä tavalla.

Olen miettinyt tunneälyä viimeisimmän blogikirjoitukseni jälkeen säännöllisesti ja paljon. Kun ajatukseni tai toimintani ei ole tuntunut hyvältä, olen pyrkinyt selvittämään sen hetkisiä tunnetilojani; löytyykö sieltä syytä vieraalta tuntuvaan ajatteluun ja/tai toimintaan sekä levottomuuteen. Useimmiten löytyy, ja tämä löydetty ja nimetty tunne vaikutuksineen on nyt mahdollista sulkea omaan tilaansa pois häiritsemästä, se ei ole tosiasia, joka pitäisi ottaa huomioon, se on vain tosiasialta tuntuva tunne. Kaiken kaikkiaan tällainen itsetutkiskelu on, aluksi tiedostamattomasti, johtanut kokonaisvaltaisempaan omien tunteiden ja oman ajattelutavan kriittiseenkin selvittelyyn. Se ei välttämättä ole ollut helppoa eikä mukavaa, mutta olen samalla kulkenut huomaamattani kohti tiedostavampaa tyyliä olla ja elää. Tiedostavampi oleminen puolestaan mahdollistaa tyynemmän ja itsevarmemman olemisen, joten tässä toteutuu eräänlainen itse itseään ylläpitävä "positiivinen noidankehä".

Tunneälystä ja sosiaalisesta älykkyydestä on ollut erityisen paljon hyötyä kamppailussani jonkinasteisen läheisriippuvuuden kanssa. Kun läheiseni elämäntilanne tai toiminta saa minut vaikkapa surulliseksi tai ahdistuneeksi, nimeän heräävät tunteet omiksi tunteikseni ja selvitän, mahdollisuuksieni mukaan, myös läheiseni tunteita kyseisessä tilanteessa. Kun pelkkien faktojen huomioimisen lisäksi ymmärrän myös itsessäni ja toisessa osapuolessa herääviä tunteita, pystyn ajattelemaan tilannetta selkeämmin sekä syvemmin ja aidommin ymmärtäen, mutta koska erotan tunteet ja ajatukset toisistaan, pystyn myös tekemään järkevämpiä ratkaisuja. On ollut helpottavaa myöntyä ajatukseen, että minun tunteideni ohjailemat ajatukset eivät ole mitään yleispäteviä totuuksia. Olen ottanut askelia asettaakseni itseni vähäisempään rooliin; pystyn jo ajoittain käytännönläheiseen ajatteluun vellovien tunteiden aiheuttaman vellovan ajattelun sijaan. Tunteet ovat toki edelleen elämäni suola ja sokeri, mutta jatkuvasti ja selkeyttämättömästi läsnäollessaan ne vaikeuttavat omaa ja läheisteni elämää kohtuuttomasti. On hyvin vapauttava tunne, kun viimeinkin löydän ajatteluni ja toimintani taustalla vaikuttavia tunteita, huomioin ne, sallin ne itselleni, ja toimin silti, tarvittaessa, järki edellä.

Päihteiden, varsinkin huumeiden, käyttö on asia, joka herättää ihmisissä paljon tunteita ja siksi myös tunnepohjaista ajattelua. Päihdekouluttajana olen, tunneälyyn nykyään paljon huomiota kiinnittäessäni, aiempaa selkeämmin huomannut, kuinka paljon tunteet vaikuttavat päihdeongelmia (ja kaikkia ihmisen psyykkiseen toimintaan liittyviä asioita) työssään kohtaavien ihmisten ajatteluun ja toimintaan, sekä myös työssä jaksamiseen. Tässä voisi olla avuksi empatiaan ja sosiaaliseen älykkyyteen panostaminen; tulee kyetä kohtaamaan toinen ihminen yksilönä, jolla on omat, yksilölliset, tärkeät ja arvokkaat tunteet, jotka täytyy faktojen lisäksi ottaa huomioon, nämä toisen ihmisen tunteet on oleellisen tärkeää pitää erillään omista tunteista, jotka myös tulee kyetä havaitsemaan ja nimeämään. Täytyy ymmärtää toisen tunteita, mutta tulee varoa sitä, että antaisi itsensä mennä toisen tunnemaailmaan mukaan. Ei mikään aivan helppo tehtävä, mutta sisäistettynä varmasti helpottaa työtä ja auttaa jaksamaan.

Sosiaalinen media toimii varsinaisena tunnepohjaisen toiminnan valtaväylänä; tuodaan esiin täydellisen subjektiivisia, omaan tunneperäiseen ajatteluun perustuvia näkemyksiä, joiden tueksi etsitään korkeintaan samanhenkisten ihmisten mielipiteitä, minkä jälkeen, varmastikin asian todenperäisyyteen vahvasti uskoen, näitä uskomuksia tuodaan esiin varmoina faktoina. Minulla ainakin on hyvin harvoja kyseenalaistamisen kannalta liian arvokkaita mielipiteitä. Asioiden monipuolinen ajattelu, sekä pohtiminen myös vieraalta tuntuvista näkökulmista, voisi johtaa riitelyn sijasta avoimempaan ja hedelmällisempään keskusteluun. "Väittelyn tai keskustelun päämääränä ei tulisi olla voitto, vaan kehitys."

Olen huomannut, että tunneälyn kehittymisen kautta parantunut tunteiden hallinta auttaa selkeästi myös sietämään erilaisia psyykkisiä kuormitustiloja ja stressiä; kun omia emotionaalisia tarpeita ja pelkoja pystyy siirtämään syrjään, ne eivät estää uudenlaista, joustavampaa tapaa kohdata vaikeitakin asioita. Tämä tukee kokonaisvaltaisemman ja monipuolisemman sekä enemmän tavoitteiden ja toiveiden mukaisen elämän saavuttamista. Hedelmällinen tapa toimia ihmissuhteissa vaatii tunneälyn ja sosiaalisen älykkyyden lisäksi ymmärrystä ihmissuhteiden toimintaperiaatteista, ja luontevasti sekä tarkoituksenmukaisesti toimien voidaan vaikuttaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen lopputulokseen. Oleellista on toisen ihmisen aito kohtaaminen, jolloin keskitytään kuuntelemaan toista ihmistä sekä välitetään ja huolehditaan myös hänen toiveistaan ja tarpeistaan. Nämä ovat tärkeitä sosiaaliseen älykkyyteen liittyviä taitoja. Jokapäiväiseen elämään sopii mainiosti myös termi sosiaalinen toimeentulo, joka tarkoittaa vaikkapa tunneälyn kehittymisen ja sitä seuraavan itsetuntemuksen ja -luottamuksen kasvamisen seurauksena vähäisempää jännittämistä muiden ihmisten seurassa. 

Tunneälyn avulla on siis mahdollista kohdata itsensä sekä muut ihmiset tehokkaasti ja aidosti, jolloin myös toiminta on tehokkaampaa, monipuolisempaa ja kokonaisvaltaisempaa.

Tässä pari vinkkiä tunneälyn ja sosiaalisen älykkyyden opiskeluun ja kehittämiseen; 1 - opettele tunnistamaan ja nimeämään tunteitasi sekä hyväksymään ne ja arvostamaan niitä 2- tarkkaile, miten tunteesi vaikuttavat ajatteluusi 3 - opettele erottamaan tunteet ja ajatukset, jolloin opit hallitsemaan ajatuksiasi 4 - opettele toimimaan myös hallitun ajattelun perusteella 5 - etsi toisten käyttäytymisen tunneperäisiä syitä, jotta voisit ymmärtää heidän näkökulmansa ja tuntemuksensa 6 - opettele motivoimaan itseäsi tekemään valintoja, jotka johtavat sinua aidosti haluamaasi elämää kohden.